Muistattehan, se oli heinäkuun yö. Avoimesta ikkunasta lämmin tuuli kantoi huoneeseen kukkien ja yrttien tuoksua, heinäsirkkojen ääni kuului kaukaa ja tuhannet kaukana tuikkivat tähdet säestivät tätä yödiskoa, ja kaikista noista tähdistä, jotka olivat niin kaukana ja tuntemattomia, lähimpänä oli yksi tähti - se olit sinä! Tunsin kuuman hengityksesi ja savukkeidesi tuoksun, en nähnyt yössä silmiäsi ja kyttyräselkäistä nenääsi, mutta tunsin levottomuutta vahvojen kätesi otteessa; sanoit jotain ja lauseidesi kuiskaus sulautui yhdeksi sävellykseksi kauniissa yöleikkilähetyksessä. Tuhannet kirkkaat tähdet loistivat edelleen hämärästi, harmi vain, että yöperhonen joutui lähtemään aamulla.